Systeemisyys

 

  1. Millaisia konkreettisia keinoja varhaiskasvattajilla on tukea lasten systeemiajattelun kehittymistä?
  2. Millaista tietoa, taitoa ja asennoitumista tarvitaan?
  3. Mitä systeemiajattelun kehittyminen tukeminen tarkoittaa päiväkodin arjessa jokapäiväisinä tekoina?

Maapallon mittasuhteiden kutistumisen vuoksi globaalin ajan hyvinvointiin liittyvän tarkastelun on oltava systeemistä ja paikallista ja globaalia yhdistävää. Jokaisen ihmisen teot ja tekemättä jättämiset vaikuttavat muihin ihmisiin, luontoon ja talouteen lähellä ja kaukana. Päivittäisten valintojemme osalta voimme kysyä kysymyksiä, joihin vastaukset saatuamme saatamme muuttaa käyttäytymistämme vastuullisemmaksi ja paremmin tulevien sukupolvien mahdollisuuksien säilymistä huomioivaksi. Näitä yksinkertaisia kysymyksiä ovat esimerkiksi seuraavat:

  1. Missä tämä peruna on viljelty? Miksi?
  2. Kuka tämän kalan pyydysti, perkasi ja valmisti? Missä? Miksi?
  3. Mistä meidän sähkö tulee ja miten sitä tuotetaan? Miksi?
  4. Miksi kaupassa myydään brasilialaista, thaimaalaista, argentiinalaista, urugualaista tai namibialaista lihaa? Miksi se on usein halvempaa kuin suomalainen liha?
  5. Mistä nämä farkut tai t-paita on tehty? Kuka ne ompeli? Miksi?
  6. Ketkä poimivat meillä juotavan kahvin pavut? Miksi?
  7. Miten meidän talo pysyy lämpimänä? Mikä on lämmön lähde ja mistä sitä saadaan? Miksi?
  8. Mistä suklaa valmistetaan? Ketkä kaakaoviljelmillä työskentelevät? Miksi?
  9. Mistä tämä kännykkä tulee? Ketkä sen valmistivat? Kuka louhi raaka-aineet? Miksi?

LIINUN PÄIVÄ

Tässä seuraamme leikki-ikäisen Liinun päivän kulkua ja tapahtumia. Liinu on aktiivinen osa perhettä, jonka arkeen osallistumalla hän oppii olemaan ja elämään yhdessä. Näin Liinu myös saa mahdollisuuden rakentaa ymmärrystään, siitä kuka on, mihin kuuluu ja miten hän osallistuu elämänpiiriinsä kuuluvien toimintaan.