Yhteisöllisyys

Syrjäytyminen on osallisuuden puutetta. Syrjäytymistä ei juuri ole sellaisessa yhteisössä, jossa aktiivisesti vaalitaan erilaisten ihmisten välistä yhteyttä, kohtaamista ja yhteistoimintaan osallistumista. Toimiva yhteiskunta perustuu erilaisiin ihmisiin, joilla on toisiaan täydentävät roolit. Sosiaalisesti kestävän, osallistavan yhteiskunnan rakentaminen on kaikkien edun mukaista. Ihmisten välisen yhteenkuuluvuuden vallitessa syntyy siltoja ekologiseen kestävyyteen, sillä ystävyyden, osallisuuden ja ehdoitta hyväksytyksi tulemisen toteutuessa omistamisen merkitys vähenee, kulutuksen painopiste siirtyy omistamisesta palvelujen käyttöön ja hyödykkeiden uusimismotiivina on yhä useammin todellinen tarve.

  1. Mitä konkreettisia keinoja varhaiskasvattajalla on tukea lasten ihmistenvälisyyteen kasvamista?
  2. Millaista tietoa, taitoa ja asennoitumista tarvitaan?
  3. Mitä ihmistenvälisyyteen kasvattaminen tarkoittaa päiväkodin arjessa jokapäiväisinä tekoina?

Ihmistenvälisyys eli yhteisöllisyys tarkoittaa tunnetta ja kokemusta ryhmän jäsenyydestä ja yhteenkuuluvuudesta. Se on jatkuva prosessi ja se rakentuu lasten ja aikuisten kanssa yhdessä toimimalla. Yhteisöllisyyteen kasvaminen rakentuu aikuisten yhteisen vastuun kautta ja lasten yhteisöllisyyden tukemisen kautta. Yhteisöllisyys on yhtä aikaa arvo, ilmiö, kokemus ja tapa toimia. Yhteisöllisyys ilmenee pedagogisen vastuun eri tasoilla seuraavasti:

Arkiset käytännöt

  • Lasten keskinäisen vuorovaikutuksen ja ymmärryksen lisääminen
  • Aikuisyhteisön malli lapsille, kasvatusyhteisön tehtävä edellyttää avoimuutta, rohkeutta, läheisyyttä työyhteisössä. Se näkyy lapselle ja perheelle varmuutena ja turvallisuutena sekä avoimena, kunnioittavana keskusteluvalmiutena ja yhteisenä kasvatusvastuuna.
  • Lapsiryhmien toimivuus muuttuu koko ajan ja on tärkeää että lapset tiedostavat hyvin toimivan ryhmän ja ystävyyssuhteiden merkityksen

Kohtaamisen pedagogiikka

  • Aikuisen käytös lasta kohtaan, kunnioitus ja kuuleminen
  • Kasvattajayhteisö toimii yhdessä osaamistaan hyödyntäen ja pedagogiikkaa kehittäen
  •  Lapsi ja lapsen kehitys nähdään osana vuorovaikutusta ympäristön kanssa. Yhteisön ja ryhmän rakentamisen sekä niiden toiminnan edistämisen taitojen oppiminen on osa lapsen kehitystä.

Arvot ja asenteet

  • Yhteisön vastuun hyväksyminen tai torjuminen
  • Yhteisöllisyyteen liittyvistä arvoista, normeista ja säännöistä neuvotteleminen